Äidinkieli Kaisa : Kielen vaihtelu

Suomen kieli vaihtelee todella paljon, riippuen siitä missä asut, vaikka kaikki kirjoitamme samaa suomen kirjakieltä, puhumme joka maanosa eri tavalla. Lisäksi suomen murteet voidaan jakaa kahteen osaan, itä- ja länsimurteisiin. Lappilainen pystyy ymmärtämään suurin piirtein stadin slangia, mutta ei välttämättä tajua kaikkia sanoja, kuten en minäkään. Jos jotakin sanaa ei tiedä, sille alkaa itse keksimään omia tarkoituksia, kuten vaikka sakia, tarkoittaa tyhmää, minä luulisin sen tarkoittavan sokeaa. Lisäksi mielentiloissa murteilla puhuminen vaihtelee, esim. jos olen vihainen ja huudan, huudan vahvasti oulun murteella, mutta jos olen ärtynyt, enkä viitsi alkaa huutamaan, alan puhumaan kirjakieltä, oiken ylikorostaen.

Kielten tutkiminen, miksi sitä tutkitaan? Miksi kielten rappeutumista pidetään niin suurena asiana? Kieli rappeutuu jos rappeutuu, ei sille voi mitään, miksi pitää yrittää elvyttää jotain millä ei tehdä enään mitään, eikö pääpointti ole kuitenkin se, että kaikki ymmärrämme toisia, pystymme kommunikoimaan, tulemme toimeen. Joskus on puhuttu eri tavalla kuin nyt, se on ymmärrettävää, samalla tavalla on ymmärrettävää, että kieli muuttuu, se ei pysy samana, kaikki muuttuu, 'mielummin muuttunut, ku juuttunut', totesi kerran eräs suomalainen räppäri. Kirjakieli, miksi sellainen on kehitetty?Miksi kouluissa jankataan mihin kohtaan pilkku tulee, ei sillä minun mielestäni kamalasti väliä ole, tai sitten en vain ole kielinatsi. Kielinatsiutta en muuten ymmärrä, ihmisiä kutsutaan pilkun viilaajiksi, he haluavat kirjoittaa täydellistä suomea ja haluavat, että muut kirjoittaa myös täydellistä suomen kirjakieltä, mutta mitä väliä sillä on, kirjoitanko minä niimpä vai niinpä. Mielestäni sillä ei ole mitään väliä, niinkauan kun ymmärrrän mitä minulle suomeksi puhutaan ja ymmärrän sitä lukea, niin olen tyytyväinen.
Sama koskee yhdyssanoja, millä logiikalla on määrätty, mitkä sanat täytyy kirjoittaa yhteen ja mitkä erikseen? Tai siis onko sillä väliä, sanonko lentokone vai lento kone?
Mutta toistaalta ymmärrän myös sen, miksi suomeen on kehitetty kirjakieli, jotta kaikki ymmärtäisi toisiaan, mutta pienenä ehdotuksena, jos yhdyssanoja ja pilkkusääntöjä saisi muuttaa, niin asiat helpottuisivat huomasti ja kirjakielen suosio nousisi, sillä kirjakielen käyttö ja suosio ovat vähentyneet.

Suomalaiset käyttävät kirjakieltä yhä vähemmän. Yleiskieli, nettikieli ja puhekieli valtaavat esitelmät, kokeet, sekä muut virallisetpaperit. Miksi? Ensinnäkin, kirjakieli on vaikeaa! Sitä on vaikea kirjoittaa, pitää muistaa kaikki pilkkusäännöt, taivutusmuodot, yhdyssanat, oikeinkirjoitus... Jos kirjakieli olisi helpompaa, sitä varmaankin käytettäisiin enemmän. Nyky-ajan ihmiset haluavat päästä helpolla. Veikkaan, kirjakieli tulee muuttumaan ja siihen tehdään helpoituksia, kirjakielen muuttuminen tulee aina jäljessä, vähän niinkuin uusien lakien säätäminen, ensin jonkun on pitänyt huomata tai tehdä jotain, ennen kuin se voidaan kieltää ja muuttaa.

Murrekartta
Murrekartta kertoo missä puhutaan mitäkin murretta, ainakin suurin piirtein. Murrekartta ei kerro mitä murteita lapissa puhutaan, se ei kerro sitä, ettei kaikki puhu murteilla, eikä sitä, että stadilaiset voi asua pohjois-pohjanmaalla ja puhua standin slangia.

Suomen kieli rappeutuu?
Suomea voi puhua niin monella eritavalla, monet on huolissaan siitä, että suomen kieli rappeutuu, mutta minä en ole huolissani siitä, mielestäni suomen kieli on kukoistuksessa, jokainen saa puhua niinkuin haluaa, virallisissa tilaisuuksissa ei tarvitse puhua yleiskieltä. Mielestäni yleiskieli ja kirjakielen käyttö on vähentynyt huimasti ja murteet lisääntynyt, kaikkiin murteisiin tulee koko ajan uusia sanoja ja englannista lainasanoja, mutta haittaako se? EI.
Nytkin kun puhutaan paljon englantia ja puhutaan, häviääkö suomen kieli, sillä englanti on niin vahva kieli, mielestäni ei, tai jos suomen kieli häviäisi siihen tarvittaisiin monta sataa vuotta, yhtä näin suurta kieltä on vaikea kadottaa. Aina löytyy joku suomen kielen puhuja. Mielestäni ihmiset haluavat puhua heidän äidinkieltä, vaikka he joutuvat puhumaan töissä englantia, niin kotiin tullessaan he mielellään puhuvat äidinkieltään. Esim. Ruotsissa asuu isäni serkkuja ja täti, Täti on opettanut lapsilleen suomen kieltä ja ruotsin kieltä, mutta koska he asuvat ruotsissa, se on heillä vahvempi ja luultavasti äidinkieli vaikka heidän vanhemmat ovat täysin suomalaisia, aina kun menemme käymään ruotsissa isän serkuilla he puhuvat kanssamme mielellään suomea ja ovat aina hyvin innoissaan saadessaan puhua suomea. Eli vaikka ihmiset joutuvat käyttämään englannin kieltä niin paljon, niin ei se tarkoita, että he eivät tykkää suomen kielestä, vaan se on heille paljon helpompaa puhua englantia.
Veikkaan kuitenkin, että jossain vaiheessa kaukana tulevaisuudessa, tulee olemaan vain muutama kieli, kuten englanti, mandariinikiina ja hindi, sekä kirjoissa latina. Sitten, ehkä tuhat vuotta siitä eteenpäin tulee olemaan lisää uusia kieliä.

Minä puhun

Minä puhun yleisesti ottaen oulun murretta, joka paikassa minne menen, saan tästä paljon huomautuksia, mutta oulun murre tulee minulta luonnostaan. Vaikka äitini on kotoisin tampereen läheltä, ja puhuu tampereehtavasti, ei se ole tarttunut minuun. Vaikka käyn tampereen lähistöllä joka kesä ja talvi, ei tampereen murre ole saanut minusta otetta, en vain yhtään tykkää siitä murteesta. Oulun murteella puhumistani vahvistaa vielä se, että isäni on kotoisin Oulun suur alueelta ja näin ollen puhuu oulun murretta, samoin hänen vanhemmat ja isovanhemmat.

Tässä on iltalehden mukaan hassunhauskoja murresanoja:

Raakaveihti – Partaveitsi
Toosa – Televisio
Onko kellää kellua? – Mitä kello on?
Ajjaa lujjaa pahki – Ajaa kovaa jotain päin
Jelepata – Auttaa
Sakia – Tyhmä
Natkuttaa – Harmittaa
Hulluna polokia – Polkea vauhdikkaasti
Pipua – Pipoa
Emmiekehtaa – En nyt jaksa
Kusenseula – Juorukello
Kusijunni – Vuoteenkastelija
Itikka – Lehmä
Ei kauaa nokka tuhissut – Ei mennyt paljon aikaa
Vajaavirtanen – Hidas, tyhmä

Lähteet:
Kuvat: Täältä, täältä,

Sivut

Kielen vaihtelu

1 kommentti: