Tiivistelmä äidinkielen kirjakielen historia tekstistä:
Suomen kierjakieli on todella nuori, ensimmäinen kirja painettiin vasta 1543, se on Mikael Agricolan teos, nimeltä Abckiria. Ennen painettua teosta suomen kieltä oli kirjoittettu vain muutamia sanoja, joten Mikaelin teos mullisti käsitteen suomeksi kirjoitetusta kielestä. Mikael alkoi kehittämään suomelle kirjakieltä, hän otti paljon vaikutteita muista kielistä, eniten ruotsista ja latinasta. Kieli oli sekavaa sillä kirjan k:lla oli monia kirjainyhdistelmiä, lukea, caunis...
Vuonna 1600 julkastiin vain lakitekstejä ja uskontoja, ensimmäinen suomen kielinen raamattu julkaistiin vuonna 1642. Suomen kirjakieli ei ollut vielä kovin vakiintunut. Lisäksi mitä tahansa kirjoja ei saanut julkaista, siihen oli tietyt kriteerit, julkaisukelpoisia oli vain lakiin ja uskontoon liittyvät kirjat.
1700-luvulla kirjoja sai julkaista jo vapaammin ja tuli ensimmäinen suomen kielinen lehti, Tieto-Sanomat.
1800-luvulla kehitys meni vielä eteenpäin ja suomen kirjakieli vakiintui. Kirjakieli kuitenkin perustui länsimurteisiin, itämurteet vastustivat tätä, joten syntyi 'murteiden taistelu'. Taistelu sovittiin kompromissillä, jossa kirjakieleen liitettiin itämurteen sanoja. Kieltä kehitettiin tietoisesti sivistyskieleksi ja alettiin perustamaan kansakunnallisia kouluja 1860-luvulta lähtien.
omaa pohdintaa:
Suomenkieli on muuttunut paljon ja sitä ollaan opittu kirjoittamaan paremmin, tai sitten ihmiset ovat puhuneet eritavalla, esim. kun Agricola kirjoitti sanoja caunis, enemmän c ja g kirjaimilla, sillä ne oli lainattu latinasta ja muista kielistä. Saattoihan olla, että ihmiset lausuivat sanat alunperin c- ja g:llä, mutta koska kielellä on tapana lyhentää ja yksinkertaistaa sanoja, niin ihmiset alkoivat puhumaan 'helpommin'. Tai sitten Agricola halusi itse tehdä suomen kirjakielestä aakkosrikasta. Myöhemmin muut ei varmaan ymmärtänyt k ja c kirjainten välistä eroa jayhdessä päätettiin alkaa käyttää vain k -kirjainta.
Se on jännä, että suomi on niin lähellä indoeurooppalaisia kieliä, mutta ei muistuta niintä rakenteellisesti yhtään. Lisäksi suomi on elänyt ruotsin ja venäjän alaisuudessa, eikä tämä ole poistanut suomen kieltä, vain vahvistanut sitä.
Mielestäni kieli kehittyy eikä rappeudu, sillä kieli muuttuu, tulee uusia sanoja lähtee vanhoja sanoja, kieli 'nykyaikaistuu', netistä tulee sanoja ja sovelluksista lainasanoja, sanoihin lisätään vain suomen kielinen johdos, esim snapchat sovelluksesta on tullut snäppi ja ihmisille snäpätään. Kun tulee jotain uutta samalla poistuu vanhoja sanoja. Lisäksi sanat voi saada uusia merkityksiä, kuten muistitikku, ei vanhat ihmiset tajua mitä se merkitsee nykyaikana.
Nyt kun on tullut sana ilmastonmuutos ja sen aihettamia tuloksia, kuten jäätiköiden sulamista ja kylmyys vähenee, tällöin myös kylmään säähän liittyvät sanat vähenee, ei tarvita niin montaa eri sanaa jään olomuodoille tai lumen olomuodoille, suomen kielestäkin poistuu kinos- ja hankisanat tulevaisuudessa, sillä niitä ei enää tarvita, on vai loskaa ja räntää.
Luemme tilastoja ja tekstejä joissa puhutaan, että kieli on muuttuvassa tilassa, eikö kieli ole koko ajan muuttuvassa tilassa? Aina tulee uusia käsitteitä ja koko ajan lähtee joitain sanoja, kaikki tapahtuu aisteittain, ei muuten osattaisi puhua muiden kanssa samaa kieltä, sillä jokaisella olisi oma kieli, jos kieli muuttuisi aina yhtäkkiä, nuoret keksivät uusi sanoja ja toimivat suomen kielen uudistajina.
Ehkä suomen kielen tulevaisuus näyttää huonolta kielitutkijoista, kirjakieli luultavasti poistuu 100:den sisällä tai ainakin muuttuu todella paljon ja ihmiset alkavat kirjoittaa enemmän puhekieltä, me olimme -lause vaihtuu: me oltii, sanoja lyhennetään ja se yleistyy. Onko se niin huono asia? Puhuminenhan vähenee koko ajan ja tekstaaminen ja muut kännykällä tehtävät asia yleistyvät, voi olla että tulevaisuudessa on vain 'somekieli', joka on aivan erilainen kuin suomi aikaisemmin, se voisi olla todella lyhyttä ja helppoa, niinkuin nuoret kieltä jo aktiivisesti lyhentää esimerkiksi sana okei, aluksi siitä tuli ok ja lopulta pelkkä K kaikki nuoret tietää mitä tuo kyseinen K tarjoittaa, sama on Joo sanan kanssa, siitä on tullut pelkkä J. Mutta onko se niin huono asia? Tuhansien vuosien päästä voi olla, että sen ajan ihmiset haluavat elää niinkuin ennen ja heittävät kännykät pois, alkavat puhumaan kirjakielellä. Monilla historiallisilla ajoilla aina on ihailtu jotakin edellistä aikakautta. Joskus tulevaisuuden ihmiset haluaa elää ilam elektroniikka, ymäristöä suojelevasti, luonnossa! Miltähän tuntuisi hypätä ajassa eteenpäin ja nähdä mihin kieli kehittyy ja maat ylipäätään, onko silloin enään käsitettä tasa-arvosta, onko se silloin jo itsestään selvyys vai onko tilanne vielä pahempi kuin nyt? Olisiko kieli aivan lyhyttä vai todella pitkää ja vaikeaa? Sillä tähän mennessä kieli on koko ajan mennyt helpommaksi kirjoittaa ja puhua, tuleeko asia muuttumaan, aletaanko puhumaan vielä helpommin ja vai vaikeammin, eihän sitä voi ikinä tietää. Sama asia on teknologiassa, aina voi ennustaa mutta ikinä ei voi tietää totuutta, alkaako ihmiset kunnioittaa luontoa ja haluavat eroon kännyköistä ja muusta tieteestä, vai käykö niinkuin sarjassa Terra Nova, jossa maapallo oli tuhoutumaisillaan 2150-luvulla ja ihmisten oli pakko käyttää joka päiväisessä elämässä hengitysmaskeja.
Lähteet:
Kuva: wikipediasta.
omaa pohdintaa:
Suomenkieli on muuttunut paljon ja sitä ollaan opittu kirjoittamaan paremmin, tai sitten ihmiset ovat puhuneet eritavalla, esim. kun Agricola kirjoitti sanoja caunis, enemmän c ja g kirjaimilla, sillä ne oli lainattu latinasta ja muista kielistä. Saattoihan olla, että ihmiset lausuivat sanat alunperin c- ja g:llä, mutta koska kielellä on tapana lyhentää ja yksinkertaistaa sanoja, niin ihmiset alkoivat puhumaan 'helpommin'. Tai sitten Agricola halusi itse tehdä suomen kirjakielestä aakkosrikasta. Myöhemmin muut ei varmaan ymmärtänyt k ja c kirjainten välistä eroa jayhdessä päätettiin alkaa käyttää vain k -kirjainta.
Se on jännä, että suomi on niin lähellä indoeurooppalaisia kieliä, mutta ei muistuta niintä rakenteellisesti yhtään. Lisäksi suomi on elänyt ruotsin ja venäjän alaisuudessa, eikä tämä ole poistanut suomen kieltä, vain vahvistanut sitä.
Mielestäni kieli kehittyy eikä rappeudu, sillä kieli muuttuu, tulee uusia sanoja lähtee vanhoja sanoja, kieli 'nykyaikaistuu', netistä tulee sanoja ja sovelluksista lainasanoja, sanoihin lisätään vain suomen kielinen johdos, esim snapchat sovelluksesta on tullut snäppi ja ihmisille snäpätään. Kun tulee jotain uutta samalla poistuu vanhoja sanoja. Lisäksi sanat voi saada uusia merkityksiä, kuten muistitikku, ei vanhat ihmiset tajua mitä se merkitsee nykyaikana.
Nyt kun on tullut sana ilmastonmuutos ja sen aihettamia tuloksia, kuten jäätiköiden sulamista ja kylmyys vähenee, tällöin myös kylmään säähän liittyvät sanat vähenee, ei tarvita niin montaa eri sanaa jään olomuodoille tai lumen olomuodoille, suomen kielestäkin poistuu kinos- ja hankisanat tulevaisuudessa, sillä niitä ei enää tarvita, on vai loskaa ja räntää.
Luemme tilastoja ja tekstejä joissa puhutaan, että kieli on muuttuvassa tilassa, eikö kieli ole koko ajan muuttuvassa tilassa? Aina tulee uusia käsitteitä ja koko ajan lähtee joitain sanoja, kaikki tapahtuu aisteittain, ei muuten osattaisi puhua muiden kanssa samaa kieltä, sillä jokaisella olisi oma kieli, jos kieli muuttuisi aina yhtäkkiä, nuoret keksivät uusi sanoja ja toimivat suomen kielen uudistajina.
Ehkä suomen kielen tulevaisuus näyttää huonolta kielitutkijoista, kirjakieli luultavasti poistuu 100:den sisällä tai ainakin muuttuu todella paljon ja ihmiset alkavat kirjoittaa enemmän puhekieltä, me olimme -lause vaihtuu: me oltii, sanoja lyhennetään ja se yleistyy. Onko se niin huono asia? Puhuminenhan vähenee koko ajan ja tekstaaminen ja muut kännykällä tehtävät asia yleistyvät, voi olla että tulevaisuudessa on vain 'somekieli', joka on aivan erilainen kuin suomi aikaisemmin, se voisi olla todella lyhyttä ja helppoa, niinkuin nuoret kieltä jo aktiivisesti lyhentää esimerkiksi sana okei, aluksi siitä tuli ok ja lopulta pelkkä K kaikki nuoret tietää mitä tuo kyseinen K tarjoittaa, sama on Joo sanan kanssa, siitä on tullut pelkkä J. Mutta onko se niin huono asia? Tuhansien vuosien päästä voi olla, että sen ajan ihmiset haluavat elää niinkuin ennen ja heittävät kännykät pois, alkavat puhumaan kirjakielellä. Monilla historiallisilla ajoilla aina on ihailtu jotakin edellistä aikakautta. Joskus tulevaisuuden ihmiset haluaa elää ilam elektroniikka, ymäristöä suojelevasti, luonnossa! Miltähän tuntuisi hypätä ajassa eteenpäin ja nähdä mihin kieli kehittyy ja maat ylipäätään, onko silloin enään käsitettä tasa-arvosta, onko se silloin jo itsestään selvyys vai onko tilanne vielä pahempi kuin nyt? Olisiko kieli aivan lyhyttä vai todella pitkää ja vaikeaa? Sillä tähän mennessä kieli on koko ajan mennyt helpommaksi kirjoittaa ja puhua, tuleeko asia muuttumaan, aletaanko puhumaan vielä helpommin ja vai vaikeammin, eihän sitä voi ikinä tietää. Sama asia on teknologiassa, aina voi ennustaa mutta ikinä ei voi tietää totuutta, alkaako ihmiset kunnioittaa luontoa ja haluavat eroon kännyköistä ja muusta tieteestä, vai käykö niinkuin sarjassa Terra Nova, jossa maapallo oli tuhoutumaisillaan 2150-luvulla ja ihmisten oli pakko käyttää joka päiväisessä elämässä hengitysmaskeja.
Lähteet:
Kuva: wikipediasta.
- Tunnilla käydyt asiat
- Tunnilla jaettu moniste.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti